<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1316592211688349&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Työelämätutkimus: 40–50-vuotiailla suurta kiinnostusta sosiaali- ja terveysalan sekä julkisen sektorin töihin

baronan-suuri-tyoelamatutkimus

Työelämäyhtiö Baronan suuren työelämätutkimuksen mukaan 40–50-vuotiaat kaipaavat työelämältä merkityksellisyyttä. Ikäryhmien välillä on eroja siinä, että mitkä alat houkuttelevat.

  • Tutkimuksen mukaan kokonaan uutta toimialaa pohtivien suurimmat kiinnostuksen kohteet ovat (kiinnostavuusjärjestyksessä):
  • 40–49-vuotiaita työssäkäyviä kiinnostaa eniten myynnin ja kaupan ala, julkinen sektori sekä sosiaali- ja terveysala.
  • 18–29-vuotiaita kiinnostaa eniten myynnin ja kaupan ala, markkinointi- ja luovat alat sekä asiakaspalvelu.
  • 50–59-vuotiaita kiinnostaa eniten myynnin ja kaupan ala, asiakaspalvelu sekä sosiaali- ja terveysala.

– Tutkimuksemme osoittaa, että viime vuosina lisääntynyt keskustelu työn merkityksellisyydestä ei ole vain sanahelinää. Erityisesti 40–50-vuotiaat harkitsevat vaihtoa julkiselle sektorille sekä sosiaali- ja terveysalalle, jossa on mahdollisuus tehdä yhteiskunnallisesti tärkeää työtä ihmisten hyvinvoinnin eteen. Tämä on erittäin lohdullinen viesti, kun tiedämme, että julkiselta sektorilta eläköityy suuri joukko ammattilaisia seuraavan vuosikymmenen aikana, toteaa Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.

Eri ikäryhmät haluavat työltä erilaisia asioita. Alle 40-vuotiaille työ antaa muita enemmän rytmiä ja rutiinia arkeen. Mahdollisuus kehittää osaamistaan korostuu alle 30-vuotiailla, kun taas yli 50-vuotiaista alle kolmannes pitää osaamisen kehittämistä tärkeänä.

– Tulosten perusteella noin 50 vuoden ikä vaikuttaa olevan rajapyykki, jonka jälkeen kiinnostus oman osaamisen kehittämiseen laantuu. Tämä huolestuttaa minua, sillä työelämän muutokselta eivät voi paeta edes he, joilla työkokemusta on karttunut eniten. Haluan itsekin ajatella, että meillä yli 50-vuotiailla on vielä kykyä oppia uutta, Vanhala-Harmanen sanoo.

Vastaajilta kysyttiin myös kokemusta henkisestä hyvinvoinnista ja onnellisuudesta. Työssäkäyvistä 30–49-vuotiaat voivat keskivertoa huonommin, kun taas selvästi parhaiten voiva ikäryhmä on yli 60-vuotiaat.

Muuttaminen työn perässä ei innosta

Suomalaisten into muuttaa työn perässä on laimeaa. Halukkuutta muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle on vain noin 16 prosentilla työssäkäyvistä.

– Kotipaikkakunta on luonnollisesti ihmisille rakas asia, ja kotiseudun valintaan vaikuttaa moni muukin tekijä kuin vain työ. Vaikka muuttamisen esteitä on toki poistettava, on meidän entistä vahvemmin mietittävä sitä, miten työelämä voi joustaa. Suomalaiset haluavat jatkaa etätöiden tekemistä, ja jos työskentely esimerkiksi mökiltä onnistuu, niin siihen kannattaa luoda hyvät puitteet, toimitusjohtaja Vanhala-Harmanen pohtii.

Vastaajista 71 prosenttia uskoo pärjäävänsä myös tulevaisuuden työelämässä pelkällä suomen kielellä. Noin 60 prosenttia työssäkäyvistä on valmis työskentelemään muulla kuin äidinkielellä työpaikalla.

Baronan työelämätutkimuksen aineiston keräsi Norstat joulukuussa 2020. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavaan tutkimukseen vastasi 1022 työelämässä olevaa suomalaista.

Tutkimusraportin kolmas osa löytyy täältä: https://www.dropbox.com/sh/dqgfbbrb3ob8dvh/AADEhDWEGwuvJ3CKy_klWhpZa?dl=0

Lisätietoja:
Minna Vanhala-Harmanen, toimitusjohtaja, Barona
0400 511786
minna.vanhala-harmanen@barona.fi

Antti Möller, Head of Communications & Public Affairs, Barona
044 5455698
antti.moller@barona.fi

Aiheet: TyöelämäMuutto työn perässäTyöelämätutkimuselinikäinen oppiminen

Uusimmat tiedotteet