Baronan työnantajatutkimus: Teollisuusalan yritykset mielikuvia kansainvälisempiä – kaupan alalla vieraskielisiä vielä työllistämättä
Kansainvälistä työvoimaa työskentelee eniten informaatio- ja viestintäalalla, majoitus- ja ravintola-alalla sekä teollisuudessa. Tämä selviää palveluyhtiö Baronan yli 500 yksityisen ja julkisen organisaation työvoimatilannetta ja näkemyksiä kartoittaneen Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus -tutkimuksen toimialatarkastelussa. Englannin kielellä työskentely onnistuu parhaiten informaatio- ja viestintäalalla sekä teollisuudessa, heikoiten kuljetus- ja varastointialalla sekä kaupan alalla.
Kuva teollisuuden alasta perinteisenä ja pysähtyneenä alana ei pidä paikkaansa. Tutkimuksen mukaan englannin kielellä voi työskennellä 78 prosentissa teollisuusalan yrityksistä, toiseksi eniten heti informaatio- ja viestintäalan jälkeen. Teollisuusalalla 47 prosentissa yrityksistä työskentelee jo nyt kansainvälistä työvoimaa, kolmanneksi eniten kaikista aloista.
– Tutkimuksemme paljastaa merkittäviä eroja siinä, kuinka paljon kansainvälistä työvoimaa työskentelee tai kuinka laajasti voi työskennellä englannin kielellä eri toimialojen yrityksissä. Kotimainen teollisuusala nousee esiin edukseen, sillä alan yrityksissä monikieliset työyhteisöt ja tiimit ovat jo arkipäivää eri puolella Suomea, toteaa Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä.
Kansainvälisellä työvoimalla tarkoitetaan ulkomaista työvoimaa sekä Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia, joilla ei ole sujuvaa suomen kielen taitoa.
Kansainvälistä työvoimaa työskentelee tällä hetkellä eniten seuraavilla toimialoilla (keskiarvo 39 %):
- informaatio ja viestintä*, 59 % alan vastaajista
- majoitus- ja ravintola-ala, 56 % alan vastaajista
- teollisuus, 47 % alan vastaajista
- ammatillinen, tieteellinen ja tekninen ala, 43 % alan vastaajista
* pieni otoskoko, tulokset suuntaa-antavia.
RAVINTOLA-ALA JO KANSAINVÄLISTYNYT, KAUPAN ALA VIELÄ PUOLITIESSÄ
Palvelualojen kansainvälistymisessä on merkittäviä eroja. Paljon julkisessa keskustelussa olleella majoitus- ja ravintola-alalla 53 prosentissa yrityksistä työskentelee jo nyt kansainvälistä työvoimaa, mikä on toiseksi eniten informaatio- ja viestintäalan jälkeen. Tämä on alalle kriittistä, sillä työvoimapula on vakava: Baronan tutkimuksen mukaan peräti 49 prosenttia majoitus- ja ravintola-alan yrityksistä katsoo, että työvoimapula on tällä hetkellä pahempi kuin koskaan aiemmin.
Työvoimapula koettiin aiempaa pahemmaksi toiseksi useimmin kaupan alalla, jossa kuitenkin kansainvälistyminen on vielä puolitiessä. Kaupan alalla vain viidenneksessä yrityksistä työskentelee kansainvälistä työvoimaa. Alan yrityksistä 51 prosentissa voi työskennellä englanniksi, mikä on varastointi- ja kuljetusalan jälkeen toiseksi vähiten.
– Ravintola-ala on malliesimerkki siitä, kuinka matalalla kynnyksellä on mahdollistettu työskentely englannin kielellä. Kaupan alalla on tässä suhteessa vielä merkittävästi hyödyntämätöntä potentiaalia, jolla voidaan helpottaa osaajapulaa. Esimerkiksi päivittäistavarakaupassa on paljon tehtäviä, joissa pärjää hyvin ilman sujuvaa suomen kielen taitoa,, Määttä kommentoi.
Toimialat, jotka laajimmin kokevat työvoimapulan pahemmaksi kuin koskaan ennen (keskiarvo 23 %):
- majoitus- ja ravintola-ala, 49 % alan vastaajista
- Tukku- ja vähittäiskauppa, 25 % alan vastaajista
- Informaatio- ja viestintä*, 21 % alan vastaajista
- Teollisuus, 20 % alan vastaajista
* pieni otoskoko, tulokset suuntaa-antavia.
Englannin kielellä työskentely onnistuu parhaiten seuraavilla aloilla (keskiarvo 62 %):
- Informaatio- ja viestintä*, 86 % alan vastaajista
- Teollisuus, 78 % alan vastaajista
- Rahoitus ja vakuutus*, 71 % alan vastaajista
* pieni otoskoko, tulokset suuntaa-antavia.
Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu paljon työperäisen maahanmuuton helpottamisesta, mutta puheista huolimatta työnantajat eivät juuri ole havainneet kehitystä. Tutkimuksen vastaajista neljännes ei koe muutosta tapahtuneen ja 42 prosenttia ei osaa sanoa, onko kehitystä tapahtunut.
– Työperäisen maahanmuuton prosessi on Suomessa valitettavan monitahoinen, eikä läpinäkyvyys vielä toteudu. Isolla osalla yrityksistä ei ole aikaa tai osaamista lähteä selvittämään jokaista yksityiskohtaa, ja esimerkiksi työlupiin ei aina ole selkeitä vastauksia edes saatavilla. Tämä saattaa johtaa siihen, että kansainväliseen rekrytointiin ei yrityksissä ryhdytä, globaalista työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela kertoo ja jatkaa:
– Näihin haasteisiin on saatavissa apua. Työperäisen maahanmuuton edistämiseksi on myös tehty jo paljon, mutta edelleen erityisesti lupaprosessin kestoa ja ennakoitavuutta täytyy kehittää. Tarvitaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä, jotta voimme luoda entistä toimivampia käytäntöjä kansainvälisen rekrytointiin ja siten osaajapulan selättämiseen.
Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen tilasi Barona Oy ja toteutti Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastattelut tehtiin lokakuussa 2021.
Koko tutkimus ja pressikuvat löytyvät täältä: https://www.dropbox.com/sh/krzzwr432067jmf/AADUXfyqKCg4wZgF8tUHaxRSa?dl=0
Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:
Lassi Määttä, toimitusjohtaja, Barona
040 830 7646
lassi.maatta@barona.fi
Elina Koskela, globaalista työvoimasta vastaava johtaja, Barona
040 757 9227
elina.koskela@barona.fi
Antti Möller, viestintäpäällikkö, Barona
044 545 5698
antti.moller@barona.fi