<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1316592211688349&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Lyhytkoulutukset avuksi osaajapulaan ja kansainvälisen rekrytoinnin  edellytysten parantamiseen

Nostokuva-koulutustiedote-uusi

Suomen osaajapula syvenee. Teknologiateollisuuden ja työ- ja elinkeinoministeriön tuoreiden selvitysten mukaan tarvetta on niin ammattiosaajille kuin erityisasiantuntijoille.  Pelkästään teknologia-alan yrityksiin tarvitaan 130 000 uutta osaajaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Talouskasvun pelätään hiipuvan ja yritysten kilpailukyvyn kärsivän ilman merkittäviä panostuksia kansainvälisen rekrytointiin ja koulutuspalvelujen uudistamiseen.

Yrityksille räätälöidyt koulutusohjelmat ovat avainasemassa, jotta yritykset voivat vastata osaajatarpeeseen tai hyödyntää kansainvälistä osaamista.  

Esimerkiksi metallialalla on kärsitty vuosia niin tekijöiden puutteesta kuin alan vanhahtavasta maineesta. 

”Yrityksen työkalupakin pitää olla täynnä erilaisia ratkaisuja. Hyvä esimerkki ovat parin kuukauden mittaiset Metallimestari-koulutusohjelmat, joiden avulla on ympäri Suomea koulutettu satoja uusia metallialan osaajia, esimerkiksi levyseppä-hitsaajia. Samalla on viestitty, kuinka metallialan työt ovat modernisoituneet robotiikan ja automaation myötä, kertoo Baronan koulutusjohtaja Ari Lähteenmäki. 

Lyhyemmät koulutuspolut tehostavat osaavan työvoiman saantia 

Lyhytkoulutusten suosio pohjautuu  yleistyneeseen tilanteeseen, jossa yhä useammin työhön vaaditaan osaamista, johon henkilön peruskoulutus ei anna riittävää pohjaa. Tämä koskee melkein kaikkia aloja. Suoraan työhön valmentava ja ohjaava koulutus, joka on suunniteltu yrityksen tarpeista käsin, on tällöin erittäin tehokas tapa osaajien hankintaan. 

“Olemme saavuttaneet erilaisten täsmä- ja oppisopimuskoulutusten sekä rekrytoivien koulutusohjelmien avulla merkittäviä tuloksia esimerkiksi metalliteollisuuden yrityksissä. Kokemuksiemme mukaan tällaiset koulutusmallit kiinnostavat monia suomalaisia, kuten alanvaihtoa pohtivia", Lähteenmäki kertoo.  

“Erityisesti pk-yrityksissä tulisi tehdä entistä enemmän ennakoivaa työtä tulevaisuuden osaamistarpeiden kartoittamiseen”, hän muistuttaa.  


Koulutus parantaa myös yritysten valmiuksia kansainvälistyä 

Suurten ikäluokkien eläköityessä Suomen huoltosuhde muuttuu haastavaksi. Ilman kansainvälistä työvoimaa ei monella alalla tulla pärjäämään.  Arffmanin toimitusjohtaja Jouni Lukkarisen mukaan Suomesta pitää pystyä rakentamaan houkutteleva kohdemaa ja mahdollistaa maahantulijoiden nopea työllistyminen helpottamalla niin lupabyrokratiaa kuin lisäämällä mahdollisuuksia erilaisiin kieli- ja ammattitaitokoulutuksiin.  

Myös suomalaisten yritysten valmiuksia vastaanottaa vierasperäistä työvoimaa tulee parantaa. Tämä koskee niin ulkomailta tulevia uusia ammattilaisia kuin jo täällä asuvia maahanmuuttajia. 

”Voimme viedä koulutusta lähtömaahan, sitä voidaan järjestää digitaalisesti verkon yli ja jatkaa vielä Suomeen tulon jälkeen – aina työpaikoilla asti. Erilaiset kielikysymykset tai kulttuurilliset erot eivät ole ylitsepääsemättömiä, vaan niihin investoidut eurot koulutuksessa tulevat nopeasti takaisin entistä motivoituneempana ja osaavampana työvoimana”, Lukkarinen sanoo. 

”Globaalissa kilpailussa pärjäävät ne maat, joilla on oikea osaaminen ja kyky sopeutua ympäröiviin muutoksiin. Koulutus on tässä kaikkeen avain”, hän lisää.  

Lisätiedot: 

Ari Lähteenmäki, koulutusjohtaja, Barona 
p. +358 40 581 3253, ari.lahteenmaki@barona.fi 

Jouni Lukkarinen, toimitusjohtaja, Arffman 
p. +358 44 725 9320, jouni.lukkarinen@edu.arffman.fi 

 

Aiheet: KoulutusAjankohtaistaTiedotteet

Uusimmat tiedotteet