<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1316592211688349&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Tutkimuksen tulos: Itseohjautuva kulttuuri rakennetaan yhteisillä pelisäännöillä, keskustelulla ja hyvällä johtamisella

Veros Oy, Psykologitoimisto Cresco Oy ja HR Legal Services Oy teettivät Kantar TNS:llä tutkimuksen toukokuussa 2019, jossa haettiin parempaa ymmärrystä siitä, miten työpaikoilla ajatellaan itseohjautuvuudesta, miten sen koetaan toteutuvan omalla työpaikalla ja mitä toimivan itseohjautuvuuden koetaan vaativan erityisesti esimiestyöltä ja johtamiselta. Lisäksi haluttiin yhdistää liikkeenjohdollinen, juridinen ja psykologinen osaaminen itseohjautuvuutta kehittävien asiakkaiden avuksi. Tutkimukseen vastasi yli 1000 suomalaista työelämässä olevaa henkilöä kaikilta organisaatiotasoilta, eri toimialoilta ja erilaisista tehtävistä.

Itseohjautuvuuden käsite tunnetaan vaihtelevasti

Tutkimuksen perustella voidaan todeta, että työpaikoilla voidaan saada merkittäviä hyötyjä itseohjautuvammasta kulttuurista. Samalla tulee kuitenkin huomioida, että itseohjautuvuuden käsitteeseen liittyy monia, varsin ristiriitaisiakin uskomuksia sekä käsitteen vaihtelevaa tunnettuutta ja käsittelyä työpaikoilla.

HR Legal Servicen myynti- ja markkinointijohtaja Satu Kilpirovan mukaan, monille vastaajille itseohjautuvuus voi tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että ”esimiehet ja johtajat eivät ole koko ajan hönkimässä niskaan, vaan työntekijä ottaa vastuuta omista tekemisistään ja priorisoi itse töitään”.

Tutkimuksen perusteella käsite oli entuudestaan tuttu lähes 80 % ylimmän ja keskijohdon vastaajista. Muista kuin esimiehistä peräti 40 % ei tunnistanut käsitettä lainkaan.

Tutkimuksen teettäneet Veros Oy, Psykologitoimisto Cresco Oy ja HR Legal Services Oy ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että itseohjautuvuuden johtamisessa tulisikin keskittyä perusasioihin: Mitä itseohjautuvuus on ja mitä sillä tavoitellaan?

LATAA ESITYS TUTKIMUKSESTA 

Itseohjautuvuuden moninaiset vaikutukset työyhteisön toimivuuteen

Tutkimuksen perusteella vastaajista noin 75 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että itseohjautuvilla työpaikoilla päätöksenteko on nopeampaa, motivaatio on korkeampi, työ koetaan merkityksellisemmäksi ja työntekijät ottavat enemmän vastuuta. Ylimmästä johdosta peräti 94 % näkee itseohjautuvuuden edistävän esimiesten mahdollisuutta keskittyä yritysten strategisten tavoitteiden kannalta olennaisempiin asioihin.

Vastaajista vajaa 70 % kokee itseohjautuvuuden aiheuttavan myös kielteisiä ilmiöitä, kuten innokkaimpien työntekijöiden uupumisen ja esimerkiksi yksittäisten henkilöiden sooloilun. Erityisesti keskijohdosta peräti 73 % on huolissaan siitä, että itseohjautuvat työpaikat saattavat hukata yhteisen suunnan.  Riskinä nähdään myös se, että kaikki eivät pysy vauhdissa mukana ja hankalat tilanteet jäävät hoitamatta. Vastaajista 66 % kokee, että itseohjautuvissa tiimeissä esimiehen tulee olla aktiivinen erityisesti ristiriitatilanteissa ja 52 % toivoo vastaavaa monimutkaisissa päätöksentekotilanteissa.

Psykologitoimisto Cresco Oy:n johtajan Katri Hurmeen mukaan hyvin tärkeää onkin tiedostaa se, miten huomioidaan yksilöllinen tuen tarpeen erilaisuus itseohjautuvissa organisaatioissa.

”Itseohjautuvuus voi olla yksittäisen työntekijän näkökulmasta myös kuormittava tekijä. Nykytyöelämä vaatii työntekijältä paljon epävarmuuden ja epäselkeyden sietoa. Tärkeä onkin miettiä se, miten huomioidaan ne yksilöt, jotka kaipaavat enemmän selkeyttä omaa tekemistään ja toimijuuttaan tukemaan”, Hurme sanoo.

Itseohjautuvaa kulttuuria tulee johtaa yhteisillä pelisäännöillä

Veros Oy:n yrittäjien, Vesa Sampakosken ja Martti Hakalan mukaan juuri esimiehet ovat keskeisessä asemassa itseohjautuvuuden onnistumisessa työpaikoilla:

”Jos halutaan, että ihmiset ottavat enemmän vastuuta omasta työstään, ovat motivoituneempia ja kokevat työnsä merkityksellisemmäksi, on itseohjautuvampi tekeminen hyvä tavoite. Tämä vaatii kuitenkin esimiehiltä sen, että määritellään yhteisesti mitä itseohjautuvuus meidän työpaikallamme käytännössä tarkoittaa ja ymmärrämmekö kaikki työntekijöistä johtoon asti sen, mitä hyötyjä me tavoittelemme itseohjautuvuudella meidän organisaatiossamme.”

Sampakosken ja Hakalan mukaan itseohjautuva kulttuuri edellyttää niin yhteisiä pelisääntöjä kuin paljon vuorovaikutteista johtamista ja keskustelua yhteisestä suunnasta.

Lisätietoja tutkimuksen tuloksista:

Martti Hakala, yrittäjä, Veros Oy                                              
p. +358 50 395 2439, martti.hakala@veros.fi

Vesa Sampakoski, yrittäjä, Veros Oy
p. +358 50 593 6781, vesa.sampakoski@veros.fi

Veros Oy on 2018 alussa perustettu esimiestyön ja johtamisen palveluyritys, joka auttaa yrityksiä suunnittelemaan ja rakentamaan siltoja ihmisilleen uuteen kulttuuriin siirtymiseksi. Yrityksen takana ovat vahvan liiketoiminnan ja myynnin johtamisen käytännön kokemuksen omaavat asiantuntijat.

Katri Hurme, johtaja, PsM, Psykologitoimisto Cresco Oy
p. +358 50 587 8828, katri.hurme@cresco.fi

Vuonna 1995 perustettu business-psykologian asiantuntijayritys Cresco kuuluu Suomen johtavimpaan henkilöstöpalvelualan yritykseen Baronaan. Crescon palveluita yhdistää vahva työpsykologian asiantuntijuus, liiketoiminnan haasteiden ymmärtäminen sekä jatkuva uusiutuminen. Toimintaa ohjaa luottamuksellisuus, joustavuus, eettisyys ja asiakaslähtöisyys.

Satu Kilpirova, myynti- ja markkinointijohtaja, HR Legal Services Oy
p. +358 40 455 9740, satu.kilpirova@hrlegalservices.fi

Vuonna 2011 perustettu HR Legal Services Oy tuottaa asiakkailleen työsuhdejuridista asiantuntijapalvelua HR-näkökulmalla. Yritys yhdistää tekemisessään vankan työsuhdejuridisen osaamisen sekä vahvan tuntemuksen liiketoiminnasta ja henkilöstöhallinnosta. Henkilöstöjohtamiselle luodaan parhaat edellytykset toimia silloin, kun perusasiat sekä lakisääteiset työsuhdeasiat ovat järjestyksessä.


LATAA ESITYS TUTKIMUKSESTA Veros


 Veros     Crescon logoHRL-logo

Aiheet: TyöelämäTyötraineriTiedotteetItseohjautuvuus

Uusimmat tiedotteet