<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1316592211688349&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Työelämätutkimus: teollisuusalan vetovoima parantunut selvästi, haasteet korostuvat palvelualoilla – miehet ja naiset mielivät eri aloille

työelämätutkimus

Eri toimialojen vetovoimassa ja kiinnostavuudessa on merkittäviä eroja, jotka perustuvat monelta osin yhä jatkuvan koronapandemian vaihteleviin vaikutuksiin mutta yllättävän vähän työvoimapulaan. Tämä selviää palveluyhtiö Baronan suuresta Työelämätutkimuksesta, jossa kartoitettiin työelämässä olevien suomalaisten näkemyksiä ja aikomuksia sekä kokemuksia eri toimialoista. Vahvassa noususuhdanteessa oleva teollisuus on kohentanut tulostaan vuoden takaiseen verrattuna eniten, kun taas pandemiarajoituksista kärsivän matkailu- ja ravintola-alan ohella huolta aiheuttaa nyt myös asiakaspalvelualan heikentynyt tilanne.

Työssäkäyvien kiinnostuksen kohteet ja lähtöhalukkuus eri toimialoilla (suosituimmuusjärjestyksessä):

  • Alanvaihtoa harkitsevat pohtivat eniten vaihtoa teollisuuden, myynnin ja kaupan sekä asiakaspalvelun pariin. Eri aloista heikoiten veti puoleensa kiinteistöhuolto-, matkailu- ja ravintola- sekä rakennusala.
  • Alanvaihtoa harkitsevia oli eniten asiakaspalvelu- (68 %), matkailu- ja ravintola- (65 %) sekä logistiikka-alalla (58 %) työskentelevien keskuudessa. Vähiten heitä oli opetus- ja kasvatus- (38 %), rakennus- (44 %) sekä sotealalla (44 %) työskentelevien parissa.
  • Työelämään tulevia eli 18–29-vuotiaita kiinnostaa eniten markkinointi- ja luova ala, teollisuus- sekä logistiikka-ala. 50–59-vuotiaiden suosikkialat ovat asiakaspalvelu-, myynnin ja kaupan ala sekä julkinen sektori.

Työssäkäyviltä tiedusteltiin myös, että harkitsevatko he tällä hetkellä työpaikan vaihtoa. Kaikista vastaajista 36 prosenttia harkitsee tällä hetkellä työpaikan vaihtoa, ja alle 40-vuotiaissa osuus on peräti 45 prosenttia. Toimialojen välillä ei ollut tässä suuria eroja, mutta eniten välitöntä työpaikanvaihtoa pohdittiin asiakaspalvelu- ja logistiikka-aloilla työskentelevien keskuudessa ja vähiten teollisuuden sekä myynnin ja kaupan aloilla.

– Vientivetoisessa teollisuudessa tilauskirjat ovat nyt pullollaan ja siten työntekijöiden toimeentulo on turvattu. Usko tulevaisuuteen on vahva ja on merkkejä siitä, että teollisuustyönantajat investoivat enemmän myös henkilökunnan hyvinvointiin, toteaa Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä.

Asiakaspalvelualalla haasteita

Koetun henkisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden osalta toimialojen välillä oli merkittäviä eroja. Selvästi paras kokemus oli ICT- ja teollisuusalalla työskentelevien keskuudessa. Keskiarvoa parempi kokemus oli myös opetus- ja kasvatus-, logistiikka- sekä sotealalla. Henkisen hyvinvoinnin kokemus oli heikoin asiakaspalvelu- ja rakennusalalla.

– Asiakaspalvelualalla alanvaihtoa harkitsevia vastaajia oli eniten ja henkisen hyvinvoinnin kokemus oli heikoin. Meidän ja muiden alan työnantajien mukaan tuloksia selittää mm. alalla työskentelevien väsyminen sekä jatkuvaan etätyöhön että kollegoiden kasvokkaisten kohtaamisten vähäisyyteen. Kuormitusta on kasvattanut myös korona-aikana kärjistynyt kuluttaja-asiakkaiden käytös sekä lisääntynyt suoranainen uhkailu. Alan yrityksissä työntekijöiden henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen ja parempi tasapaino etä- ja läsnätyön välillä on nyt ensiarvoisen tärkeää, Määttä analysoi.

Lisäksi työssäkäyviltä kysyttiin, että kokevatko he saaneensa koronapandemian aikana aiempaa enemmän tukea esihenkilöltään. Yleisesti näin koki vain 28 prosenttia vastaajista. Eniten lisääntynyttä esihenkilön tukea kokivat saaneensa ICT-, matkailu- ja ravintola- sekä sotealan työväestö.

– ICT-alan kärkisija sekä henkisen hyvinvoinnin kokemuksessa että lähijohtamisessa ei yllätä, sillä työvoimapulasta jo vuosikausia kärsineellä alalla työnantajat ovat jo pitkään panostaneet merkittävällä tavalla työntekijäkokemukseen. Työpaikan- ja alanvaihtoa harkitsevia on kuitenkin yhä enemmän aivan kaikilla aloilla, joten on selvää, että jokaisen työnantajan on otettava kokonaisvaltainen lähestyminen työhyvinvointiin, toimitusjohtaja Määttä sanoo ja jatkaa:

– Tutkimuksemme mukaan koronapandemian aikana vain reilu neljännes kaikista työssäkäyvistä kokee saaneensa lisää tukea esihenkilöltään, mikä on kyllä liian heikko suoritus. Koronapandemia on lisännyt kuormitusta ja epävarmuutta, joten nyt jos koskaan tarvitaan parempaa lähijohtamista. Tässä matkailu- ja ravintola-alan sijoitus toiseksi parhaana alana on kuitenkin positiivinen pilkahdus.

Miehet ja naiset kiinnostuneita eri aloista

Työ merkitsee kaikille suomalaisille työssäkäyville taloudellista turvaa ja toimeentuloa (93 % vastaajista). Sosiaalisten suhteiden tärkeys korostuu matkailu- ja ravintola-alalla, julkisella sektorilla sekä rakennusalalla. Oman osaamisen kehittäminen korostuu ICT- ja rakennusalalla sekä julkisella sektorilla. Työn merkityksellisyys oli selvästi tärkeintä sote- sekä kasvatus- ja opetusalalla työskenteleville.

Alan vaihtoa harkitsevien vastauksista selviää, että miehiä ja naisia kiinnostavien alojen välillä on merkittäviä eroja.

  • Miehet ovat naisia selvästi kiinnostuneempia teollisuus- (miehet 26 %, naiset 7 %), logistiikka- (miehet 20 %, naiset 5 %) ja ICT-alasta (miehet 15 %, naiset 7 %).
  • Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia sote- (naiset 18 %, miehet 8 %), talous- ja henkilöstöhallinto- (naiset 18 %, miehet 10 %) sekä opetus- ja kasvatusalasta (naiset 14 %, miehet 7 %).

Paljon julkista keskustelua herättänyt ja työmarkkinoilla voimakkaana tuntuva työvoimapula on vaikuttanut yllättävän vähän työväestön liikehdintään. Ainoastaan 15 prosenttia vastaajista katsoo, että työvoimapula on lisännyt heidän omaa kiinnostustaan pulasta kärsiviin aloihin. Ala, johon työvoimapula oli eniten lisännyt kiinnostusta, oli ylivoimaisesti sosiaali- ja terveysala.

– Tutkimus osoittaa, että suomalaiset seuraavat työelämässä enemmän sydäntään kuin työvoimatilastoja. Henkilökohtainen kiinnostus on selvästi tärkeämpi vetovoimatekijä kuin otollinen työmarkkinatilanne. Alojen kiinnostavuudessa on kuitenkin selviä eroja sukupuolen mukaan, mikä ei ole yllätys, sillä Suomen työmarkkinat on muissa tutkimuksissa todettu hyvin sukupuolittuneeksi. Tähän on puututtava, jotta työ voi kohdata tekijän sukupuolesta tai muusta taustatekijästä riippumatta, Määttä kommentoi.

Baronan Työelämätutkimuksen aineiston keräsi Norstat marraskuussa 2021. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavaan tutkimukseen vastasi 1018 työelämässä olevaa suomalaista.

Toimialoja koskeva tutkimusraportti löytyy täältä: https://www.dropbox.com/sh/0q52hyp96ybapp5/AAA-HWWIQdsVfalQlSoQHW37a?dl=0

Lisätietoja:

Lassi Määttä, toimitusjohtaja, Barona
040 830 7646
lassi.maatta@barona.fi

Antti Möller, Head of Communications & Public Affairs, Barona
044 5455698
antti.moller@barona.fi

Aiheet: AsiakaspalveluteollisuustyönhakuTyöelämätutkimusuranvaihto

Uusimmat tiedotteet